Kenttäkeitin kuumenee jo aamuyöstä – Sissi Kaskela testasi muonituksen käytännössä

Joukkomuonitus voi kuulostaa etäiseltä käsitteeltä, mutta loppujen lopuksi kyse on perusasiasta: miten varmistetaan, että maastossa harjoittelevat joukot saavat lämpimän aterian. Foodwestin kehityspäällikkö Sissi Kaskela osallistui syyskuussa Niinisalossa järjestettyyn Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kurssiin, jossa harjoiteltiin muonituksen järjestämistä kenttäolosuhteissa. Viikonlopun kurssin aikana mm. valmistettiin ja jaettiin ruokaa noin tuhannelle hengelle yhden vuorokauden aikana.

Muonitus ylläpitää toimintakykyä

Muonitus tarkoittaa käytännössä sitä, että maastossa harjoitteleville joukoille taataan lämmin ruoka. Olipa kyse varusmiehistä, kertaajista tai siviileistä, jotka osallistuvat MPK:n kursseille. Ruoka valmistetaan liikuteltavilla kenttäkeittimillä ja toimitetaan joukkueille metsään asti, mukanaan kaikki tarvittava.

– Ruoan saanti on edellytys toimintakyvyn ylläpitämiselle. Käytännössä kyse on välttämättömän perustarpeen turvaamisesta siellä, missä joukko kulloinkin on, Kaskela kiteyttää.

Suunnittelu ja luovuus ratkaisevat

Kenttämuonituksessa suunnittelu ja valmistus poikkeavat ammattikeittiön arjesta, mutta juuri se tekee siitä mielenkiintoista. Raaka-aineiden saatavuus ja välineistön rajallisuus haastavat kokeilemaan uusia ratkaisuja ja soveltamaan reseptiikkaa luovasti.

– Jos jotain puuttuu, ei voida hakea esimerkiksi lähikaupasta lisää. Se vaatii reseptiikan soveltamista. Myös välineistö määrittelee, millaista ruokaa voidaan valmistaa: patoja, keittoja, risottoja ja puuroja, jotka valmistuvat yhdessä padassa, Kaskela kuvailee.

Erityisruokavaliot puolestaan ohjaavat entistä tarkempaan suunnitteluun ja ennakointiin.

– Kaikkea ei voida valmistaa erikseen kymmenessä kattilassa, vaan täytyy miettiä tarkkaan, miten ruokavaliot pystytään huomioimaan rajallisissa olosuhteissa. Se onnistuu hyvällä suunnittelulla ja joustavalla, mutta hallitulla toteutuksella, Kaskela jatkaa.

Oppeja ruokahuollosta käytännön tasolla

Niinisalossa järjestetty kurssi oli käytännönläheinen, ja sen aikana osallistujat perehtyivät muonituksen suunnitteluun ja valmistivat ruokaa tuhannelle hengelle. Päivä alkoi aamuyöllä ja päättyi vasta illalla, kun päivän kaikki ateriat oli valmistettu, kuljetettu ja tiskit hoidettu.

– Se oli yhtä täyttä tohinaa: aamupala, sen jälkeen heti lounaan valmistelu ja iltapäivällä päivällinen. Väliin sisältyi myös palautettujen astioiden pesu ja valmistelut seuraavaa ateriaa varten, Kaskela kertoo.

Käytännön harjoittelu kasvattaa varmuutta

Kurssi on avoin kaikille joukkomuonituksesta kiinnostuneille, eikä osallistuminen edellytä aiempaa kokemusta alalta. Jokainen saa valmiuksia käytännön harjoitusten kautta, ja osaamisen karttuessa myös varmuus kasvaa. Kaskelalle hänen oma taustansa toi kuitenkin lisäarvoa etenkin reseptien soveltamisessa.

– Kun päivän aikana muonitettavien määrä vahvistettiin, reseptit piti sovittaa siihen. Oma osaaminen antoi siihen varmuutta, erityisesti erityisruokavalioiden kohdalla, Kaskela kuvaa.

Yhteishenki kantoi pitkän päivän aikana

Kurssille osallistui monenlaisia ihmisiä eri taustoista, ja ryhmästä muodostui nopeasti tiivis kokonaisuus, mikä teki kokemuksesta erityisen. Yhteistyö ja hyvä henki olivat tärkeä osa onnistumista, vaikka tahti oli tiivis.

– Olimme kaikki toisillemme entuudestaan lähes tuntemattomia, mutta hitsauduimme nopeasti yhteen. Se oli hieno nähdä. Ja vaikka kurssi oli hieman rankka, se oli samalla todella hauska. En muista, milloin olisin nauranut niin paljon, Kaskela muistelee.

Viikonloppuun sisältyi myös ensiapu- ja sammutuskoulutus, jossa mm. harjoiteltiin käytännössä yhdellä kädellä vakavan haavan sitomista ja rasva- ja kaasupalojen sammutusta. Koulutuksesta vastasi Jämijärven VPK.

Oppia ja valmiuksia tulevaisuuteen

Joukkomuonituksen harjoittelu ei ole vain arjen logistiikkaa. Se on myös osa poikkeusoloihin varautumista ja jatkuvaa oppimista.

– Ruokahuollon on aina toimittava. Jos ruokaa ei ole, ei harjoittelu tai toiminta onnistu. Jatkuva kouluttaminen on tärkeää, jotta osaajia riittää myös silloin, kun tarve on todellinen, Kaskela painottaa.

Uusi näkökulma myös omaan työhön

Uuteen kokemukseen tarttumalla saa usein paljon enemmän kuin etukäteen kuvitteli. Kaskelalle kurssi tarjosi paljon uutta opittavaa ja arvokkaan näkökulman myös hänen työhönsä Foodwestilla.

– Kenttäkeittiö oli ainoa ruokatuotannon toimintaympäristö, jota en ollut aiemmin kokenut. Se toi arvokasta kokemusta myös omaan työhöni. Ja mikä tärkeintä: viikonlopun jälkeen palasin kotiin yllättävän energisenä. Oli hienoa oppia uutta ja kokea jotain aivan erilaista, Kaskela kertoo. Jatkossa Kaskela saatetaan myös tavata MPK:n erityisruokavaliokouluttajana.