Välipaloissa piilee lapsiaukko

Foodwestin tuoreen välipalatutkimuksen mukaan liki 40 prosenttia vanhemmista kokee ongelmaksi, ettei keksi lapsilleen hyviä välipalavaihtoehtoja.

Suomalaisten lapsiperheiden välipalakulttuuri on Foodwestin kuluttajatutkimuksen mukaan monisyinen. Peräti 27 prosenttia 2–12-vuotiaista lapsista suhtautuu välipaloihin kielteisesti, osa ei edes muista syödä niitä. Toisaalta melkein sama määrä, 24 prosenttia lapsista, napostelee vanhempiensa mukaan liian innokkaasti välipaloja.

Markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma kertoo, että 40 prosenttia vanhemmista haluaisi tarjota lapsilleen terveellisempiä välipaloja, mutta lapset eivät syö niitä.

– Joka kolmas vanhempi tuntee syyllisyyttä, koska tietää antavansa lapsen syödä epäterveellisesti. Toisaalta puolet vanhemmista pitää tärkeänä, että lapsi ylipäätään syö jotain, hän lisää.

Lähes joka taloudessa on viikoittain välipalana leipää ja hedelmiä tai marjoja. Myös jogurttia ja kasviksia käytetään säännöllisesti viikoittain yli 70 prosentissa kodeista.

– Makeisten, keksien ja muiden leivonnaisten käyttö on melko yleistä. Herkut kuuluvat viikoittaiseen ruokavalioon 43 prosentilla perheistä, Luoma toteaa.

Lasten välipaloista päättävät yleensä taloudessa asuvat aikuiset joko yhdessä tai erikseen. Vain noin joka kymmenes lapsi tekee päätöksen itse.

 

Tarjontaan lisää terveellisyyttä

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä mieltä lasten vanhemmat ovat markkinoiden tämänhetkisestä välipalatarjonnasta. Enemmistö, 77 prosenttia, on tyytyväisiä kaupan välipalavalikoimaan.

– Vastaajat, jotka kaipasivat parempia välipaloja, olivat sokerin vähentämisen kannalla ja toivoivat valikoimiin terveellisempiä naposteltavia, Luoma selvittää.

Lasten välipalatuotteita valitessa vanhemmat pitävät tärkeänä sokerin, makeutusaineiden ja muiden lisäaineiden mahdollisimman vähäistä määrää. He toivovat luonnollisuutta ja tarkkailevat myös suolan määrää ja rasvan laatua.

Tiedonkeräys toteutettiin Foodwestin kuluttajapaneelissa helmikuussa 2018.  Vastaajia oli yhteensä 304. Näistä 16 prosenttia oli yhden aikuisen ja 84 prosenttia kahden aikuisen lapsiperheitä.

Jaa